Võtke minust eesmärki! Monikielinen lapsi rakenteita yhdistämässä. (Estonian)

Our aim is to discuss language strategies of a trilingual child, who uses Estonian, Finnish and Norwegian on a daily basis. Especially, we focus on the influence of the Finnish language on the Estonian language used by our informant. Estonian and Finnish are closely related languages, and they both have rich morphological system. We argue that the interaction between morphologically rich inflectional systems is different than the interaction between morphologically very different systems. Our informant speaks Estonian with her mother and brother and Norwegian with her father. She lives in Finland, and Finnish is her school language as well as the language of many daily situations. At the time of collecting the data, she was 10 years old. Hassinen (2002) has studied younger Estonian-Finnish bilingual children and their language mixing. Hassinen demonstrates that the closeness of the two languages may in Finnish-Estonian bilingualism in some areas facilitate and in other decelerate the differentiating of two languages. The notions language mixing and code emerging stand for unconscious processes, and they are typical for small children. However, our 10-year old informant has remarkably higher linguistic awareness, and different possibilities for applying complex strategies than small children have. We focus on code switching and code combining. In this study, code switching is seen as a communicative strategy; typically, the stylistic and pragmatic characteristics of languages used in a multilingual situation are utilized. By code combining, we mean combining of structural elements of two languages within one linguistic expression. The linguistic processing behind code combining may be conscious or unconscious. We argue that code combining is a typical process in closely related, inflectionally similar languages, such as Finnish and Estonian. The code combining is applied in phonological, morphological and syntactic levels of our informant's language. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Tiivistelmä. Tutkimuksemme käsittelee erityisesti suomen kielen vaikutusta 10-vuotiaan informanttimme viron kieleen kielen eri tasoilla. 10-vuotias informanttimme on kolmikielinen: hän puhuu äitinsä ja veljensä kanssa viroa ja isänsä kanssa norjaa; suomi toisaalta on keskeinen kieli koulun ja ystävien kielenä. Suomi ja viro ovat morfofonologisesti kompleksisia lähisukukieliä. Oletammekin, että rakenteeltaan läheiset kielet vaikuttavat kaksi- tai monikielisen puhujan kielenkäyttöön eri tavalla kuin rakenteeltaan toisistaan poikkeavat kielet. Toisaalta suomessa on viroa enemmän synteettisiä piirteitä, mikä saattaa näkyä myös informanttimme puhumassa virossa. Artikkelissa puhumme koodinvaihdon lisäksi koodien yhdistämisestä. Koodien yhdistämisellä tarkoitamme kahden kielen rakenteellista yhdistämistä samassa ilmauksessa. Koodien yhdistäminen ei edellytä tietoisen ja tiedostamattoman tiukkaa erottelua, joka on joissain tapauksissa - sekä lasten että aikuisten puheessa - mahdotonta. Suomen kielen vaikutusta voi löytää informantin virosta kielen kaikilla tasoilla. Suomen ja viron samankaltaisuudet antavat mahdollisuuksia koodien yhdistämiseen, mutta yksiselitteistä yhdistäminen ei ole. Koodien yhdistämiselle alttiita ovat etenkin rektiot ja konstruktiot. Informanttimme kielistrategiat ovat hyvin luovia ja monipuolisia. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Copyright of Lähivõrdlusi / Lähivertailuja is the property of Eesti Rakenduslingvistika Uhing (ERU) / Estonian Association for Applied Linguistics and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)